Tunnelmaa perjantai-illalta

Tuulinen ja kylmä iltapäivä/ilta.

Onneksi aurinko paisteli välillä pilvien takaa.

Lehdet lenteli pihalla hurjassa tuulessa ja näpit oli jäässä kameran käyttäjällä.

Mutta ihanaa oli - syyspäivä, perjantai, viikonlopun alku :)

Yllättävän ihanan koristeen piharappusille saa

kauniista ruukusta ja vihreästä sammaleesta,

ja kestää koko syksyn ja talven.

Lehdet ovat ihania,

niiden värit muuttuvat syksyllä jatkuvasti,

ne keräävät pieniä pisaroita pinnoilleen ja houkuttelevat

kuvaamaan, 

kuivina ne lentelevät ja leijailevat

vapaina tuulessa.

Ruskan kellertämät lehdet läpäisevät upeasti 

auringonvaloa.

Angervon lehti hehkuu keltaisen, oranssin

ja punaisen sävyissä.

Vielä löytyy puutarhasta kukkaloistoakin.

Sinnikäs hanhikki jaksaa kukkia 

yöpakkasista huolimatta -

taitaa sekin nauttia syksyn hetkistä ;)

++++++++++++++++

Illemmalla pääsin koirien kanssa lenkille,

kun mies tuli kotiin myöhempään töistä kun minä.

Otin kameran mukaan, josko matkalla löytyisi

jotain kaunista :

Tienvarren heinikko hohti ilta-auringossa.

Väliin tuuli tuiversi ne ihan vaakatasoon.

Noissa heinissä on jotain "maagista", ne ovat minulle

sellaisia joita on pakko joka välissä kuvailla

ja ihastella. 

Samaan aikaa hentoja ja

voimakkaita...

Ihania varjoja soratiellä.

Puu kurottaa kohden pilviä ja

taivasta,

itse yritän ajatusmyllerryksissäni muistaa

se ihanan ohjeen, että

"ajatukset ovat kuin pilvet taivaalla - ne tulevat ja menevät,

Ne voi huomioida, mutta  sitten  niistä tulee päästää irti..."

Ihan kodin kulmilla jo...

ei kauaa enää aurinko ole taivaanrannan yläpuolella,

vaan saapuu hämäryys

ja pimeys

ja

illalla sitten onkin aika sytyttää piha täyteen lyhtyjä.

Ihania syyshetkiä kaikille,

annetaan tuulen tuivertaa ja auringon helliä, jos

sataa nautitaan sateen ropinasta ja tunnetaa pisarat kasvoilla, 

tuijotetaan elävää tulta ja ihmetellään tätä elämän ihmeellisyyttä!